Poikanne Yrjö

NUOREN SOTILAAN VIIMEISET HETKET

Tositarina syyttömän nuorukaisen kohtalosta

Yrjö katsoi kuolemaa silmiin ja kirjoitti kirjeen

"Tämä on viimeinen kirje", 18-vuotias Oulun Lyseon oppilas Yrjö Saarenpuu kirjoitti vanhemmilleen Aunukselta 5.7.1919. Seuraavana päivänä hänen elämänsä päättyi teloitusryhmän laukauksiin. "Älkää surko kun ruumis tuodaan kotia", Yrjö sanoi kirjeessään, mutta hänen ruumistaan ei koskaan tuotu kotiin.

Kamariooppera Poikanne Yrjö perustuu tositapahtumiin Aunuksen sota­retkellä. Ryhmä sotilaita oli anastanut ruokaa ja rahaa kirkosta ja rangaistukseksi päätettiin yksi arvalla valittu joukkueen jäsen teloittaa. Kuoleman­arvan nosti Yrjö.

Ooppera kysyy tärkeitä kysymyksiä elämästä ja kuolemasta. Miksi nuori jätti turvallisen kotinsa ja lähti kohti tuntematonta? Halusiko hän valita itse elämänsä kulun tietämättä, että valitsikin kuoleman?

Unohduksen toive, muistamisen voima

Oopperan koskettavinta tekstiä on kirje, jonka Yrjö kirjoitti elämänsä viimeisenä iltana. Sen viimeiset sanat ’Poikanne Yrjö’ antavat oopperalle nimen. "Antakaa kaikki anteeksi, olkaa niin kuin minua ei olisi ollutkaan", Yrjö toivoo. Silti, häntä ei ole unohdettu. Nyt hänestä kerrotaan oopperan keinoin.

Nuoruuden vimmalla kohti tragediaa

Poikanne Yrjö saa katsojan samaistumaan muiden puolesta kuolleen nuorukaisen tuntoihin. Ooppera soi nuoruuden vimmaa ja kaipuuta kotiin – suuria tunteita, joilla on voima vallata kaikki ajatuksemme ja jokainen hengenvetomme. Nuoren miehen yritys löytää elämänsä merkitys soi tässä oopperassa ensin sopusoinnussa, sitten tragediana. Yrjön kohtaaminen pysäyttää meidät – ja soi mielissämme pitkään.

Kokeneita tähtiä ja nuoria kykyjä oopperalavalla

Nuori tenori Jere Hölttä tulkitsee Yrjön kovan elämänkohtalon

Yrjön kovaa kohtaloa armottomassa maailmassa omien väärien valintojensa uhrina tulkitsee nuori oululais­lähtöinen tenori­lahjakkuus Jere Hölttä.

• Jokainen haluaa kokea merkitystä. Yrjö katsoi, että sotaan osallistumalla hän voisi tehdä hyvää ja olla osa jotain itseään suurempaa, toteaa Jere Hölttä.
• Sotasankarina häntä ei muisteta, mutta kenties muistamme hänen tarinansa myötä jotain arvokkaampia ja syväluotaavampia totuuksia, kuin sen, ketkä voittivat ja ketkä hävisivät.

Esa Ruuttunen paljastaa ihmisyyden rajat hyvässä ja pahassa

Baritoni Esa Ruuttunen on suomalaisen oopperakentän merkittävimpiä laulajia. Hän esittää Yrjön tarinassa isän roolia, mutta myös teloitus­käskyä antavan raadollisen moraalittoman upseerin roolia.

• Urallani olen aieminkin esittänyt ihmisenä, miehenä elämisen hyvän ja pahan äärilaitoja, sanoo Esa Ruuttunen.
• Tässä teoksessa ääri­laitoihin törmään muutaman tahdin viiveellä. Koen sen erittäin mielen­kiintoisena ja haastavana, myös äänellisesti. Niilo Korsulaisen vaikuttava musiikki antaa kullekin hahmolleni oman luonteensa, mikä auttaa hahmoihin eläytymisessä.

Myös luovassa tiimissä konkareita ja nuoria lupauksia

Kokeneet ooppera-ammattilaiset ja tuoreet lupaukset yhdistävät teoksessa voimansa. Ohjaaja Ville Saukkosella ja tekstin kirjoittaneella Juhani Koivistolla on takanaan vuosikymmenien oopperaura. Lahjakkaalle nuorelle säveltäjälle Niilo Korsulaiselle Poikanne Yrjö on ensimmäinen ooppera.

• Musiikki etenee vahvasti draaman ehdoilla ja liikkuu sulavasti tunnelmasta ja sointimaailmasta toiseen, kertoo Korsulainen.
• Yrjön intoa kuvailen musiikin perinteisillä elementeillä, duurilla ja mollilla sekä marsseilla. Sitten, törmäyskurssilla todellisuuden kanssa, musiikki soi viiltävämmin.

Oopperan synopsis

Vuonna 1919, Suomen sisällissodan jälkeen, tyrnäväläinen Yrjö käy Oulun Lyseota, mutta haluaa tehdä itse historiaa, eikä vain lukea siitä. Hän on innostunut suomalaisuus­aatteesta ja tahtoo lähteä Aunuksen retkelle. Isä vastustelee, mutta poika uskoo asiaansa.

Aunukselle päästyään Yrjö ja armeijakunta on aluksi innoissaan. Pian muut alkavat turhautua, lopulta myös Yrjö. Retki onkin tarpeeton. Aunuksen väestöä ei kiinnosta liittyä Suomeen eikä heillä ole taistelutahtoa.
Miehet kokevat nälkää ja väsymystä. He ryöstävät kirkon saadakseen ruokaa. Yrjö ei halua osallistua, vaan koettaa estellä heitä ja jää lopulta kirkon ovelle vahtiin.

Kotona isä odottaa kirjettä Yrjöltä, turhaan.

Yrjön joukkue jää kiinni kirkon ryöstöstä. Upseeri määrää pikaoikeudessa joukkueen ammuttavaksi. Sitten hän rauhoittuu ja lieventää tuomiota: joukkueesta vain yksi valitaan arvalla teloitettavaksi. Yrjö vetää kuoleman arvan. Vaikka Yrjö koettaa kertoa jättäneensä kirkon ja sen omaisuuden rauhaan, upseeri antaa hänelle kuoleman­tuomion.

Yrjö odottaa teloitusta ja kirjoittaa kirjeen isälleen ja äidilleen. Teloitusryhmä surmaa Yrjön ampumalla.

Kotona isä ensin ilahtuu, kun saa Yrjöltä kirjeen. Sitten Yrjön hahmo ilmaantuu ja lausuu kirjeen järkyttävän sisällön. Kirjeensä päätteeksi Yrjö anoo anteeksiantoa ensin vanhemmiltaan ja sitten Jumalalta.

LIBRETON LÄHTEET JA SITAATIT

Libretto pohjautuu tositapahtumiin, joita Suomen ja Skandinavian historian emeritus­professori Jouko Vahtola kuvaa teoksessaan ’Nuorukaisten sota: Suomen sotaretki Aunukseen 1919’ (Otava, 1997).

Ooppera päättyy kirjeeseen, jonka Yrjö Saarenpuu kirjoitti vanhemmilleen teloituksensa aattoiltana 5.7.1919 Tulemajärvellä Itä-Karjalassa.

Lisäksi libretto siteeraa sanoituksia seuraavista lauluista:

• Ateenalaisten laulu: san. Viktor Rydberg, Tyrtaioksen mukaan, suom. Yrjö Weijola
• Jääkärimarssi: san. Heikki Nurmio

KIITÄMMME OPASTUKSESTA HANKKEEN ALKUVAIHEESSA

• historioitsija Jouko Vahtola
• historioitsija Markus H. Korhonen
• kirjailija Maija Saraste

KIITÄMME HANKETTA TUKENEITA YKSITYISHENKILÖITÄ

• Leila ja Tapani Tirilä
• Seija ja Erkki Haarala
• Eeva-Liisa ja Risto Alakuijala
• Irmeli Ristiluoma
• Saila Pihlajamaa

POIKANNE YRJÖ -OOPPERAN TEKIJÄT

Tenori Jere Hölttä (s. 1995, Haukipudas) opiskeli nuoruusvuosinaan Kastellin urheilulukiossa ja Oulun konservatoriossa. Hän on suorittanut musiikkipedagogin tutkinnon Oulun ammattikorkeakoulussa ja valmistunut musiikin maisteriksi laulutaiteen koulutusohjelmassa Sibelius-Akatemiassa.

Oulun vuosinaan Jere Hölttä harrasti aktiivisesti yleisurheilua, mutta myös lauloi innokkaasti, ensin rock-yhtyeessä, sitten Oulu‑opiston lasten­musikaaleissa ja Haukiputaan Työväen Näyttämön musiikki­teatteriesityksissä. Nykyään hän on ehtinyt esiintyä jo Suomen Kansallis­oopperassa sekä useissa muissa ooppera- ja musiikkiteatteriseurueissa. Hänen roolejaan ovat olleet esimerkiksi Mozartin Taikahuilun prinssi Tamino sekä useat Straussin, Kálmánin ja Léharin operettien pääroolit.

Vuonna 2021 Hölttä palkittiin Savonlinnan Oopperajuhlien Timo Mustakallio -laulukilpailussa Eero Rantalan rahaston erikoispalkinnolla.

* * *

Baritoni Esa Ruuttunen (s. 1950, Nivala) on tehnyt menestyksekkään kansainvälisen uran oopperasolistina ja kirkkomusiikin vahvana tulkkina.

Alun perin Ruuttunen valmistui teologiksi ja toimi pappina Helsingin Temppeliaukion kirkossa. Sitten hänen kutsumuksensa johti lauluopintoihin Sibelius‑Akatemiassa professori Matti Lehtisen johdolla.

Ruuttunen lauloi solistina Suomen Kansallisoopperassa vuodet 1987–2005. Hän on lisäksi esiintynyt säännöllisesti Savonlinnan Oopperajuhlilla sekä esimerkiksi Wienin valtionoopperassa, Berliinin Deutsche Operissa ja Lontoon Royal Opera Housessa.

Suomalaiset oopperayleisöt Ruuttunen on valloittanut loisteliaana Paavo Ruotsalaisen tulkitsijana Joonas Kokkosen oopperassa Viimeiset kiusaukset. Ruuttusen laaja roolirepertuaari sisältää kuitenkin myös Mozartin Figaron häiden Bartolon ja Verdin La Traviata -oopperan kreivi Germontin roolit sekä Lentävän hollantilaisen nimiroolin ja muita Wagner-rooleja, kuten Wotan ja Alberich. Oulussa Ruuttunen on viimeksi nähty vuonna 2019 Uuden Musiikin Lokakuu -nykymusiikkijuhlilla laulamassa Jyrki Linjaman Kolme kirjettä Lestadiukselle -oopperassa Lars Leevi Laestadiuksen roolia. Muutoinkin Ruuttunen tunnetaan kirkkomusiikin ja hengellisten konserttien tulkitsijana.

Esa Ruuttuselle on myönnetty Pro Finlandia –mitalin vuonna 2001 sekä Luterilaisen Kulttuurin Säätiön tunnustuspalkinto (2021).

* * *

Säveltäjä Niilo Korsulainen (s. 1999, Oulu) viimeistelee musiikin maisterin opintojaan Sibelius-Akatemiassa pääaineenaan musiikinteoria. Korsulaisen sävellysopettajana toimii Tapio Tuomela.

Korsulaisen musiikin keskiössä ovat perinteiset ilmaisukeinot eli romantiikan tai impressionismin tyylisuuntien viimeistelty ja sisäistetty hallinta. Korsulaisella on vahva henkilökohtainen eetos luoda voimakasta tunneilmaisua. Halutessaan Korsulainen käyttää sujuvasti myös nyky­musiikin keinoja.

Korsulainen on säveltänyt musiikkia koreografi Satu Uimin balettiesityksiin Oulun ammattikorkeakoululle sekä kokoillan baletin Saivo oululaisen balettiryhmän Tenhon tilauksesta.

Uuden Musiikin Lokakuussa kantaesitettiin Korsulaisen puhallin­kvintetto vuonna 2021. Aivan äskettäin Uuden Musiikin Lokakuu julkaisi pianotaiteilija Maija Väisäsen videotaltioinnin Korsulaisen pianosarjasta Visions de fleurs op. 34, jossa impressionistiseen sävel­teokseen liittyy sarja Tuija Karénin öljyvärimaalauksia.

Korsulainen palkittiin Lasten ja nuorten Uuno Klami -sävellys­kilpailussa vuonna 2017.

* * *

Libretisti Juhani Koivisto (s. 1956, Tampere) on tehnyt elämäntyön Suomen Kansallisoopperan päädramaturgina.

Koivisto on työskennellyt soitonopettajana sekä kulttuuritoimittajana ja kirjoittanut elämä­kertakirjoja ja historiikkeja. Koivisto on opiskellut Tampereen konservatoriossa, Joensuun yliopistossa ja Caenin yliopistossa Ranskassa ja väitellyt tohtoriksi kirjallisuuden alalta.

Libretistin ja dramaturgin työssään Koivisto on osallistunut kymmeniin näytelmä- ja oopperatuotantoihin. Esimerkiksi Jaakko Kuusiston oopperat Elämälle ja Jää on laadittu Juhani Koiviston librettoihin. Kansallisoopperassa Koivisto lisäksi kirjoitti ja ohjasi lyhytoopperoita lapsille.

Koivisto on toiminut myös Kuhmon Kamari­musiikin sekä muiden musiikkifestivaalien viesintätehtävissä.

* * *

Ohjaaja Ville Saukkonen (s. 1977, Helsinki) on valmistunut ooppera­ohjaajaksi Moskovan teatteritaiteen akatemiasta. Saukkonen tunnetaan pitkästä menestyksekkäästä työrupeamastaan Opera BOXin taiteellisena johtajana.

Hänen 140 ohjausta käsittävä uransa käsittää suuria klassikoita sekä barokki- ja nykyoopperoita ja ooppera- ja operettiharvinaisuuksia. Yhteistyökumppaneita ovat olleet useat musiikkiopistot ja konservatoriot, Sibelius-Akatemia, Suomalainen Kamariooppera, Savonlinnan Ooppera­juhlat, Suomen Kansallisooppera sekä useat vapaan kentän ooppera­seurueet, kuten Turun, Porin, Mikkelin, Jyväskylän, Lahden ja Vaasan oopperat. Vuonna 2010 Ville Saukkonen ohjasi Mozartin Taikahuilu-oopperan, jonka Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun konservatorio toteuttivat oppilasesityksenään.

Saukkosen ohjauksia on nähty myös Virossa, Venäjällä ja Saksassa. Opetustehtävissä hän on toiminut Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa ja Viron teatteri- ja musiikkiakatemiassa.

Vuonna 2000 Suomen Wagner-seura myönsi Ville Saukkoselle Bayreuth-stipendin ensimmäisenä suoma­laisena oopperaohjaajana. Vuonna 2019 Saukkonen vastaanotti Pacius-palkinnon Suomen oopperak­ulttuurin kehittämisestä.

* * *

Kapellimestari Mateusz Gwizdałła (s. 1993, Sydney, Australia) on nykyään Suomessa asuva puolalais‑­australialainen kapellimestari, säveltäjä ja sovittaja. Hän on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalta, missä häntä opetti Sakari Oramo.

Vuonna 2023 Gwizdałła voitti toisen palkinnon 2023 Zoltán Kodály ‑kapellimestarikilpailussa Unkarissa.
Suomessa Gwizdałła jo ennättänyt johtaa Radion sinfoniaorkesteria, Helsingin kaupunginorkesteria, Tapiola Sinfoniettaa, Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteria, ja Jyväskylä Sinfoniaa. Oulu Sinfoniaa hän on johtanut Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan vierailulla.

Gwizdałła on opiskellut trumpetinsoittoa Victorian College -taideyliopistossa ja musiikkiteatteria Monash -yliopistossa Melbournessa Australiassa. Hän on suorittanut maisterin tutkinnon orkesteri- ja ooppera­kapellimestarin koulutusohjelmassa myös Fryderyk Chopin -musiikkiyliopistossa Varsovassa, Puolassa.

* * *

Visualisti Oskari Nyyssölä (s. 1994, Vantaa) on kulttuurialan moniosaaja ja tuleva taidehistorioitsija. Hän aloitti taiteellisen uransa tanssijana työskennellen nimekkäissä nykytanssiryhmissä Suomessa ja ulkomailla. Lisäksi hän on toiminut ohjaajana ja dramaturgina nykyoopperan ja tanssiteatterin vapaalla kentällä.

Nyyssölän vahvuutena on visuaalisen kulttuurin tuntemus, ja hän tutkii parhaillaan suomalaista mediataidetta. Vuonna 2019 hän aloitti taidehistorian opinnot Helsingin yliopistossa ja valmistuu pian filosofian maisteriksi. Taidehistorian perinteisten taidelajien ohella hän suhtautuu intohimoisesti esittävään nykytaiteeseen ja on kiinnostunut kaikenlaisen taiteellisen ilmaisun moniulotteisuudesta.

* * *

Korrepetiittori Markus Vaara (s. 1972, Oulu) työskentelee Oulun konservatorion kamaripianistin virassa. Vaaran osaaminen on laaja-alaista: hän on ansioitunut niin liedpianistina ja oopperakorrepetiittorina kuin kapellimestarina ja sovittajanakin. Esimerkiksi Tuomas Katajala, Jyrki Anttila, Helena Juntunen ja Petrus Schroderus ovat olleet Markus Vaaran pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita.

Vaara on suorittanut useita eri tutkintoja Oulun konservatoriossa ja Sibelius‑Akatemian ooppera­koulutuksessa. Hän on toiminut Oulun konservatorion oopperastudion sekä Oulun Teatterin ooppera­tuotantojen korrepetiittorina.

Oulussa hänet tunnetaan myös Oulun Oopperan näyttävien vuosittaisten gaalakonserttien pianistina sekä Villa Salmenrannan Kesäkonserttien taiteellisena johtajana.

* * *

Mieskuoro

• Oulun Lyseon & Madetojan musiikkilukion oppilaita.
  Kuoron valmennus: Satu Korpi

Orkesteri

• Alttoviulu, Jaana Herlevi
• Sello, Oskari Elomaa
• Klarinetti, Mika Ryhtä
• Käyrätorvi, Avoin
• Harmonikka, Johannes Koivisto
• Lyömäsoittimet, Tomi Luimula

Tuotanto & myynti

• Kimmo Pihlajamaa, tuottaja, GSM 0400 92 91 95 /
• Tuomo Rounioja, yritysmyynti, GSM 040 176 70 30 /
• Jenna Aunio, apulaistuottaja

Autonkuljettajat & takahuonejärjestäjät

• Helena Kautio, Olli Kautio, Terttu Kortelainen, Terttu Karppinen, Pirjo Kuusiniemi, Artturi Pihlajamäki

Esitystä tukevat:

• Taiteen Edistämiskeskus
• Musiikin Edistämissäätiö
• Sävelten Siivin ry
• Oulu Euroopan Kulttuuripääkaupunki 2026 – Oulun Kulttuurisäätiö

Esitys toteutetaan yhteis­työssä Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalvelujen sekä Nyky­musiikki­seura Loka­kuun kanssa. Esitys on osa Oulu 2026 – Euroopan kulttuuri­pää­kaupungin virallista ohjelmaa sekä Oulun juhlaviikkojen Delta Lifen Taiteilija syntyy suistoon -hanketta.